H O M E

matkasin eilen Hämeenlinna hoodeille, kotiin. ulkona paisto vielä aurinko vaikka oli semi myöhä jo. suoraan sanottuna olin ihan paskana ja väsyny tän viikon wanhojen risteilyn jäljiltä ja ajatus himaan kävelemisestä tuntu älyttömämmältä ku laivan promenaden päästä päähän ryömiminen... jostain kumman syystä kävelin reippaana bussipysäkin ohi ja lähdin patikoimaan. mun kävelymatka olikin miellyttävä ja nautiskelin siitä, että olin taas kotona. näin vielä tuttujakin ja se matka muuttu paremmasta vielä paremmaks. kotiin päästyäni raahasin perseeni olkkarin sohvalle ja rupesin kattomaan sarjamurhaaja dexteriä wouhoo. ikinä en oo kumminkaa sitä kattoessani ruvennu pelkäämään ihan helkutisti mut nyt panikoin ku pieni porsas. mun ainut seura oli meikäläisen phone, joka makas siinä mun viekussa peiton alla kans. halusin soittaa jollekkin että puhelimellekkin tulis lämmin ja rupesin selailemaan sitä. siinä kumminkin sitten tajusin että kaikki läheiset ihmiset on jossain kaukana ja omissa maailmoissaan, pistin siis puhelimen takasin peiton alle. vaikka tää paikka, Hämeenlinna on meikäläisen koti siitä nykyään puuttuu jotain ja nykysin kun täällä oon se puhelin pysyy siinä mun viekussa peiton alla. mun mielestä se on surullista.

tän takia aamulla kun heräsin mun maailma oli mustavalkonen ja pelkistetty.

im at home.

-mirkka

check this out

suosittelen läpi lämpimän jäisen sydämeni tämän videon katsomista minkä tähän alapuolelle nyt linkitän 

noniin ei mulla tässä perjantai-iltana muutakun että piru vie kaikesta puolet.

-mirkka

..and I don't have shoes

wanhojen tanssit.

aka. tyttöjen prinsessapäivä.

justjoo.

taas kerran sovitin tota mekkoa mikä pitäs laittaa niihin tansseihin ( Kallion Lukion wanhat 15.2 ) ens perjantaina ja voi mätä lato sanon minä. jos tarkotus ois näyttää jotenki fiksulta niin epäonnistun siinä hommassa ainakin 100%. entiä mistä tää juttu on tullu että wanhojen tanssit on tyttöjen joku prinsessapäivä, siis joo onhan se sillä tavalla että voi laittautuu ja pistää kermakakun päällensä joo.. mulle tota hommaa ei oo tehty kyllä ollenkaan. haluan toki tanssia ne ja olla itekki jepajeejee mut HAHA juhlamekot. voinko tanssia farkuissa? voitte kaikki sitten nauraa maailman paskasinta naurua kun kirjotan tänne niiden tanssien jälkeen miten mekko on repeytyny ja sääret mustelmilla kompastumisista. bwäääwää ja ne tanssit on ensviikolla, tajusin tänää ja kirosin aikaa joka on menny liian nopeesti. onks mulla yhtään sieluntoveria vai oonko ainut joka valittaa näinkin turhasta asiasta ..

rupesin kirjottamaan taas vaan sen takia että saan valittaa julkisesti.

p.s

en osaa vieläkään käyttää tätä bloggeria ja tehdä järkevän näköstä sivustoa, yritin viikonloppuna vaihtaa tota isoa kuvaa tossa alussa taijotai enkä onnistunu tekemää muuta ku sekottamaan koneeni, joka taas voi johtua mun aggressiivisesta käyttäytymisestä sitä kohtaan. oma oli vikansa kun ei suostunut alistumaan tahtooni. bwyääh

kuninkaan paluu

vou vou vou I'm back you guys!

ziisus jätinpäs tän blogin kirjottamisen dramaattiseen tekstiin HAHA lueskelin huvikseni sen tossa aikani kuluks ja valitan siis siinä mun syysmansennuksesta ja sit vaan katoon täältä. en kuollu. ennemminkin koin valaistuksen tai jotain. meikäläisen elämä heitti kuperkeikan ja parisataa volttia siihen perään, putosin joo pari kertaa ikävästi niskoilleni, mutta jatkoin niitten volttien tekemistä siittä huolimatta. okei whateva pointti mulla nyt siis kumminkin on, että teki mieli taas kirjottaa heeh. niin että kiinnosti tai ei saatan kumminkin taas alkaa jauhamaan kaikkea zhaibababaa tänne, buahah hahaah.
täytin tässä pimeänä aikana 18-vuotta, otin tatuoinnin (sellasen mistä joskus kirjotinkin ja huomaatte varmaan photostakin ) ja yritän edelleen saada itelleni kaikenmaailman proggiksia liittyen meikäläisen coolio juttuihin. kömmähdyksiä sattuu edelleen, päivittäin, kokoajan, ei niistä eroon pääse. jumankekka.
ei mulla oikeestaan muuta heh päätinpäs vaan tulla tänne ilmottamaan tällasen asian, niin että y0 vaan kaikille taas ja wuhiii


mirkka